Mennyt vuosikymmen

Yleinen

Ihanaa vuotta 2020 ja uutta vuosikymmentä kaikille! Viime vuosikymmen oli luonnollisestikin minulle tapahtumarikas, sisälsihän se lähes kaikki teini ja varhaisaikuisuuden vuoteni. Oli paljon hyvää ja paljon huonoa, sellasia hetkiä että sydän pakahtui onnesta ja toisia missä teki mieli repiä se pois kun sattui. Kaikista muistoista olen kuitenkin erittäin kiitollinen, ovathan ne niitä mitkä on muokannut miusta tällaisen kun olen. Ajattelin palata menneeseen sen verran, että kerron jokaisesta menneen vuosikymmenen vuodesta päällimmäiset asiat.

2010 siirryin yläkoulusta kaksoistutkinto opintoihin, kesä näiden välissä meni rannalla ja mopolla kaupunkia ympäri kaahaillen! Ystävieni kanssa järjestimme juhlat jos toisetkin. Olin 15-vuotias ja tuntui että elämä on mahdollisuuksia täynnä. Tuolloin alkoi myös ensimmäinen seurustelusuhteeni, mikä tietenkin oli iso juttu. Lähes kaikki vapaa-aikani meni tanssin ja valmentamisen parissa, rakensin identiteettiäni pitkälti tämän rakkaan harrastuksen ympärille.

2011 koulut eteni, ystävät oli tärkeintä elämässä tanssin rinnalla ja parisuhde koetteli. Sain myös ensimmäisen lemmikin, ihanan Elli-kissan. Tuolloin tuntui että kaikki tunteet oli jotenkin super voimakkaita, myös sellaiset hetket kun ei oikein tuntunut miltään ahdistivat kovasti.

2012 tanssin wanhat ja kirjoitin syksyllä ensimmäiset aineet lukiossa. Palo discotanssiin vaan voimistui ja se astuikin itselläni showtanssin ohi, vaikka sitäkin tykkäsin valmentaa! Täytin myös 18v loppuvuodesta, mikä ei omalla kohdalla tuntunut niin kummoiselta jutulta. Ajokortti oli kyllä kiva lisä elämään vaikka omaa autoa en missään vaiheessa ole halunnut.

2013 valmistuin ylioppilaaksi ja vaatetusartesaaniksi, muistan kuinka onnellinen olin silloin! Seuraavana päivänä muutinkin pois kotoa Seinäjoelle, missä alkoi fysioterapiaopinnot ja varsin erilainen elämä aiempaan verrattuna. Ikävöin syksyllä tanssia ja ystäviä Paljon, vaikka kävinkin aina mahdollisuuden tullen Lappeenrannassa. Tämä syksy oli henkisesti raskas ja ennen joulua varasinkin ensimmäisen aikani opiskeluterveydenhuollon psykologille. Olin niin täynnä kaikkia tunteita mutta en osannut ilmaista niitä ja en uskaltanut myöntää kuinka onneton oikeasti olinkaan etäisyydestä tärkeisiin ihmisiin.

2014 kevät ei ollut juurikaan helpompi, käytiin aika syvällä ennen kuin pystyin tekemään ison päätöksen jättää Seinäjoen, fysioterapiaopinnot ja pitkän parisuhteen taakse. Muutin ekaa kertaa yksin ja rakas Lappeenranta tuntui heti taas kodilta. Hiljalleen alkoi korjausprosessi kaikelle mikä tuntui menneen rikki. Aloitin valmentamisen ja tanssin ihan uudella vaihteella, omistauduin sille täysin. Näin paljon ystäviä, juhlin, tein töitä siivoojana ja mietin mitä haluan seuraavaksi tehdä. Ainiin, ja kävin myös ensimmäistä kertaa ystävän kanssa ulkomailla, Lontoossa! Ja otin ensimmäisen tatuointini.

2015 oltiin perheeksi muodostuneen tanssiryhmäni kanssa ensimmäistä kertaa täysin miun tekemällä koreografialla kisoissa, aiettä! Keväällä kävin moikkaamassa ystävääni Espanjassa ja päätin että miusta tulee maailman paras terveydenhoitaja. Menin pääsykokeisiin ja syksyllä alkoikin Amk-opinnot, taas. Opiskelusta sain niin paljon enemmän irti kuin aiemmin, koin olevani oikealla alalla heti. Syksyyn mahtui myös ikimuistoinen loma Miamissa.

2016 kaipasin kuumeisesti ulkomaille, lähdinkin heti mahdollisuuden tullen takaisin Miamiin pariksi viikoksi. Opinnot ja tanssit eteni hurjaa vauhtia, keväällä saatiin sm-kisoista pronssia ja tuo päivä oli yksi onnellisimmista. Eniten tuossa kokemuksessa saa hymyilemään ja herkistymään se kuinka tiiviiksi ystäväporukaksi oltiin hitsauduttu (tdf❤️). Kesän alussa elämä yllätti ja eteen ilmestyi mies, jota nykyään saan kutsua aviomieheksi. Muutimme syksyllä yhteiseen kotiin ja hankimme ensimmäisen karvavauvamme, Seppo-kissan. Saimme toistemme kautta uusia ihania ihmisiä elämiimme ja arki yhdessä tuntui hyvältä!

2017 oli nyt kun miettii melko rauhallinen verrattuna aiempiin. Elämään kuului vahvasti opiskelu, olin päättänyt käydä tavallisesti 4 vuotta kestävät opinnot kolmeen vuoteen joten tiivistin kahden vuoden kurssit ja harjoittelut tähän vuoteen. Olin myös lähes koko kesän työharjoittelussa. Keväällä päätin lopettaa valmentamisen ja tanssimisen toistaiseksi, tämä oli vaikea mutta tuolloin oikea päätös. Opinnäytetyö stressasi ja kovaa. Muuten aika meni normaalia arkea elellessä. Johonkin väliin sain kuitenkin tungettua yhden matkan Balille ystäväni kanssa ja Kreikkaan mieheni kanssa. Loppuvuodesta saimme myös perheenlisäystä kun Siiri-kissa muutti taloon.

2018 oli viimeiset rutistukset opinnoissa, mutta sitäkin mielekkäämmät kun kaikki oli terveydenhoitajan työhön liittyvää. Valmistujaislahjana itselleni oli loma Kyprokselle ystävän kanssa, minkä aikana loputkin opintopisteet löysi tiensä todistukseen. Maaliskuussa mieheni kosi ja toukokuussa vietimme isommat valmistujais+kihlajaisjuhlat ystäville ja perheelle. Kesä ja syksy meni töissä, tein lyhyitä sijaisuuksia missä milloinkin ja oli mukavaa saada vapaa-aika omaan käyttöön kun ei ollut enää koulutehtäviä. Kävin taas pienellä lomamatkalla Espanjassa ystävän kanssa. Syksyllä elämä tuntui rauhoittuneen sen verran että uskalsin aloittaa valmentamisen 2krt/vk ja muistin taas kuin paljon rakastan sitä hommaa! Hääsuunnittelut myös etenivät pikkuhiljaa, keväällä olimme päättäneet ajankohdaksi heinäkuun 2019. Joulukuussa ostimme ensimmäisen oman asuntomme ja koko kuukauden remontoimme tätä mieleiseksi. Siinä oli hermot ajoittain koetuksella mutta olen edelleen niin ylpeä lopputuloksesta ja siitä miten jaksoimme yhdessä ilman suurempia vastoinkäymisiä tämän toteuttaa.

2019 alkuvuosi oli vielä remontin jatkamista ja siitä toipumista, valmentamista ja töitä. Samalla yritettiin pusertaa hääjuttuja kasaan, mikä aiheuttikin ajoittain järkyttäviä stressipuuskia. Irtiotto tuli tarpeeseen kun lähdin Thaimaahan lomamatkalle ystävän kanssa, vaikka tuolloinkin hoidimme hääjärjestelyitä sieltä käsin. Kesä oli täynnä menoja, oli omat ja ystävän polttarit, meidän omat häät mitkä oli ikimuistoisin päivä tältä ja kaikilta aiemmilta vuosilta, sekä ystävien häät joissa sain kunnian olla kaasona. Rakkauden täyteiset kuukaudet sai huipennuksin ihanaan häämatkaan Santorinilla. Syksyllä aloitin ja kävin Wellnessmalli-koulutuksen, mistä sain lisäintoa tulevan suunnitteluun ja avasin pitkästä aikaa mielikuvituksen portit oman näköisen uran luomiseen.

Nyt, 1.1.2020, olen super onnellinen ja valmis uusiin haasteisiin! En malta odottaa mitä kaikkea tuleva vuosikymmen tuo tullessaan.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s