Migreeni, vanha vihollinen

Hyvinvointi

Heräsin viime yönä migreeniin, pitkästä aikaa. Olen kärsinyt niistä 16-vuotiaasta asti hyvin vaihtelevasti, joskus on kohtauksia kahden viikon välein ja joskus ei ole useampaan kuukauteen mitään. Nyt on ollut todella hyvä loppukesä ja alkusyksy päänsärkyjen kanssa. Muistaakseeni viimeisin ennen viimeöistä oli heinäkuussa. Migreenin oireet voivat olla hyvinkin erilaisia eri ihmisillä, aurallisessa migreenissä tulee päänsäryn lisäksi näköhäiriöitä ja muita neurologisia oireita, auraton taas oireilee pääosin tavallista kovempana päänsärkynä. Itselläni on auraton versio, eikä se ole mitään pientä pään jomotusta, vaan lamauttavaa ja käytännössä estää tekemästä tai ajattelemasta mitään muuta. Joskus harvoin yöllä alkaessaan se myös estää nukkumisen. Kipu on niin kova, että makuuasento on tuskaa ja rentoutuminen mahdotonta. Minun migreenini tunnusmerkit ovat toispuoleisuus ja valonarkuus. Onneksi pahoinvointia ja oksentelua se ei itselläni aiheuta.

Miten sitten selviän näistä kohtauksista? Odottamalla. Lääkkeitä minulla on, toiset oireiden alkuvaiheeseen ja toiset kun pahin on jo päällä. Valitettavasti näistä on minulle melko huono vaste, eli useasti migreeni jatkuu lääkkeistä huolimatta (pitäisikin käydä ottamassa selvää muista vaihtoehdoista..). Lepo auttaa ja on myös välttämätöntä, sillä kipu voimistuu kunnes rauhoitun puolimakaavaan asentoon tai istualleen roikottaen päätä polvissa. Nukkuminen auttaa jos siihen pystyy. Viimeöinen migreeni helpotti varmaan noin tunti lääkkeenoton jälkeen. Aamulla nukuin pari tuntia pidempään kuin oli tarkoitus ja keho oli sillä aikaa toipunut, pystyinkin normaalisti menemään salille ja illaksi töihin.

Migreenikohtauksien ennaltaehkäisy (ilman estolääkitystä) on osittain haastavaa, sillä ei voi olla täysin varma kohtauksen alkamisen syystä. Yksi yleisimmäksi huomanneeni laukaiseva tekijä itselläni on kuitenkin stressi! Mutta se ei puhkea stressaavan tilanteen tai ajanjakson aikana, vaan sen jälkeen kun tilanne rauhottuu. Olenkin vitsillä ajatellut että se on aivojeni tapa nollata, vetää niin kova kipu päälle etten muista mikä sitä ennen muka oli niin mieltä painavaa. Toinen mikä itselläni vaikuttaa on niska-hartiaseudun lihasjäykkyys, mitä herkästi minulle tulee ylävartaloreenin ja erikoisten nukkuma-asentojen vuoksi. Jotenkin sen alueen rentouttaminen unohtuu helposti, joskus huomaan nukkumaan käydessäni jännittäväni päätä tyynyä vaste tai nostavani hartioita korviin… Tyynytilannettani olen parantanut, joten sitä en voi enää syyttää.

En ole kauhean kova stressaamaan mutta aina ei kuitenkaan voi olla vaan zen, elämässä tapahtuu kokoajan kaikenlaisia muutoksia ja niin haluankin sen olevan vaikka stressiä siitä tulisikin. Tietenkin voisi yrittää jakaa tasaisemmin asioita jotka voivat sitä aiheuttaa ettei niitä olisi paljon samaan aikaan, se ei vaan aina ole omissa käsissä. Tuohon lihasjäykkyyteen voisin panostaa enemmän, venyt reenien jälkeen ja ihan vaan vaikka ottaa jokailtaiseksi rutiiniksi vähän pyöritellä päätä ja olkapäitä. Hierottavaksikin voisin useammin tuppautua tuolle kanssaeläjälle. Pitääkin aktivoitua tässä omassa panoksessa kohti (mahdollisimman) migreenittömää elämää!

Käykäähän muuten lukemassa täältä artikkelia suomalaisesta tutkimuksesta migreeniin liittyen!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s